lauantai 30. huhtikuuta 2016

Biotalous Bootcamp: FINAALI!






  



 


 Kuukauden Biotalous Bootcamp huipentui eilen finaaliin.
Paljon se antoi, paljon se otti. 
Nyt työnteko alkaa.
Kiitos ja nähdään!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Biotalous Bootcamp: pitching about it

Ennen Bootcampin alkua googletin, mitä pitchaus on. Kaiken startupskeneslangin keskellä sana oli outo ja mukaili muuta anglismia. Slushkin oli joskus jäisen juoman ja sorbetin sekoitus. Onneksi sen googlettamisesta on jo aikaa.

Tänään harjoiteltiin pitchausta Bootcampin kera Demos Helsingin tiloissa Outi Kuittisen vetämänä. Pitch tarkoittaa suomeksi syöttöä tai pikeä. Pitchauksella on selkeä tavoite ja parhaimmillaan pitchauksen ajatus tarttuu yleisöön. Pitchaus on lyhyesti vaikuttavaa esiintymistä. Outin esimerkit erilaisista pitch-tapauksista selkeyttivät hyvin sanomaa. Mikä on vaikuttavaa, mikä toimii yleisöön. Käytiin läpi myös yleisiä esiintymiseen liittyviä asioita. Harjoiteltiin hengittämistä, erilaisia äänensävyjä, jumpattiin ja tehtiin voimaannuttavia X-liikkeitä. Päivin kanssa muutettiin taas pari juttua pitchaus-rungostamme. Panostettiin erityisesti vaikuttavuuteen ja kuulijan vakuuttamiseen. Esiintyminen sujuu meiltä ja asiasisältöä löytyy, mutta voitaisiin hymyillä enemmän. Hiontaa, hiontaa, ehkä pitchistämme tulee joskus täydellinen.


Kolme minuuttia on pitkä aika, pitchauksessa pisin mahdollinen aika. Olen tottunut esiintyessäni vetämään minimissään puolen tunnin esitelmää milloin töissä ja milloin opiskelun tiimoilta. Nyt alan miettiä, kuinka huonosti olen minuuttini käyttänyt. Tuhlaillen. Kertoen, mistä aion kertoa. Toistaen. Kiteyttäen. Esitykset olisivat hyvin erilaisia kolmeen minuuttiin tiivistettynä, mutta olisiko asiasisältöä enemmän? Onko esityksen pituus verrattavissa yleisöön valuneen tiedon määrään? Ensi kerralla, kun minulta kysytään tavanomaisessa yhteydessä esitykseen tarvitsemaani aikaa, sanon kolme minuuttia.

- Nora

Biotalous Bootcamp: rahoituspäivä

Suomessa on sata eri rahan lähdettä yrityksille. Ollaan Päivin kanssa käyty näistä muutama läpi, mutta päädytty omaan rahoitukseen. Rahaa tarjoavia tahoja olisi vielä 97 koluttavana. Luulisi, että maatalouden digitalisaatioon liittyvälle, kestävää kehitystä tukevalle firmalle olisi paljon rahaa tarjoavia tahoja. On kuitenkin tullut fiilis, että saataisiin rahaa helpommin, jos perustettaisiin kahden robotin lypsykarjatila. Uudentyyppisen yritystoiminnan luominen ei ole ainoastaan mahdollisuus, vaan myös riski. Kuinka kertoa maailmalle, että meidän kasvinviljelijöitä ja mehiläistarhaajia yhdistävä pölytyspalvelusovellus on paras juttu ikinä ja meihin kannattaa sijoittaa?


Sitä ollaan nyt koko Bootcamp harjoiteltu. Tuomas Maisala Spinnosta kävi Bootcampissa kertomassa yrityksen rahoitusvaihtoehdoista. Esitellyistä mahdollisuuksista Tekes vaikutti lupaavimmalta meidän liikeideaa ajatellen. Tekes on suurin startup-yritysten rahoittaja ja ottaa muita julkisia rahoittajia enemmän riskejä. Aiemmin ei ole myöskään tullut mietittyä bisnesenkeleitä tai pääomasijoittajia rahoitusvaihtoehtoina, joten oli hyvä oppia niistä lisää. Olen aiemmin ajatellut, että bisnesenkelit ovat kiinnostuneita vain euroista. Olenko itse niin lukuihin orientoitunut vai katsonut liikaa Leijonan luolaa, tiedä häntä. Oli yllättävää kuulla, että bisnesenkeleiden joukko on kirjava ja heistä löytyy aitoja puunhalaajiakin. Meidän liikeidea tuottaa eurojen lisäksi myös muuta arvoa: maatalous tehostuu ja ympäristöä sekä viljelijöiden hartijoita kuormitetaan vähemmän. Jos niitä euroja ei jostain syystä tulisikaan, niin ainakin tiedettäisiin maailman olevan eilistä parempi paikka.


Tuomaksen esityksen keskeinen sanoma oli, että euro tänään on arvokkaampi kuin euro huomenna. Tämänpäiväisellä eurolla voi tehdä jotain, mutta huomisen eurolla ei. Pessimisti minussa pitää tästä ajatusmallista, koska yleensä uskon asiat varmoiksi jahka on nimi paperissa tai eurot tilillä. Toisaalta ajattelen laskun olevan aivan yhtä huono tänään kuin huomennakin. Ehkä firman kannalta pidän jopa enemmän tulleesta laskusta, se kun on nopeasti ohi.

Kuolemanlaaksossa tarpoen

- Nora

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Biotalous Bootcamp: Kolin reissu!

Biotalous Bootcampin puoliväliä juhlistettiin Kolin upeissa maisemissa. Tehtiin reissusta vierailijapostaus Helsinki Think Companyn blogiin, käy kurkkaamassa! Huomioitiin erityisesti lukijoiden toive pidemmistä postauksista, linkin takana piisaa tekstiä ja kuvia.

- Nora

torstai 14. huhtikuuta 2016

Biotalous Bootcamp: neljäs päivä

Jaksaa, jaksaa. Tänään saatiin ammattiapua Sitrasta. Kalle Nieminen kertoi tarinaa kokeilukulttuurista ja puhui kyllä järkeä. Kallen kaverina oli kiertotalousasiantuntija Ernesto Hartikainen. Asiallisia tyyppejä ja jälleen kerran saatiin uutta kotiinviemisinä. Kokeilu on paitsi hieno sana, myös erinomainen toimintamalli. Kokeilun pointti on  testata konseptia halvalla ja nopeasti. Kokeilutapoja on tietysti monia. Mielikuvitus on valttia. Tärkeimmät pointit kokeilulle ovat:
1. Tee kokeilu, ei hanketta.
2. Kokeilulla on alku ja loppu.
3. Otetaan riski ja mahdollisesti epäonnistutaan (tulos sekin).
4. Otetaan käyttäjät mukaan
5. OPITAAN.

Kuulostaa simppeliltä. Caps lock ei jumittunut vahingossa päälle vaan viisaampien mukaan tämä viimeinen kohta tuntuu olevan Homo Sapienssille vaikein, joten ajattelin korostaa sitä. Oikeastaan en voi olla ajattelematta edellisen työpajan slogania: "Build, measure, learn." Luulisi meidän nyt oppivan kun samaa viestiä annetaan sekä suomeksi että lontoonkielellä.

Lopuksi suunniteltiin aivot ruksutellen omia kokeilujamme. Ajateltiin panna ensimmäiset jutut käytäntöön tässä kuussa jotta saadaan mahdollisimman pian käsiimme jotain mitattavaa ja konkreettista. Vierivä kivi ei sammaloidu.

Geelsin malli. Rohkenen tämän Kallen slaidin tähän lisätä, koska kuva löytyy ihan Googlehaulla.
Niche-tasossa on poweria.


Lopuksi pesäkuulumisia! Ollaan varattu yhteensä 15 pesää kahdelta eri myyjältä. 3 pesää on talvehtunut Kaustisella. Näistä tosin valitettavasti yksi pesä on menehtynyt talven aikana. Muut 12 ovat Lavialla ja myyjän mukaan tytöt pörisevät jo ahkerasti. Noudamme pesät kuitenkin todennäköisesti vasta toukokuun puolella, ettei vaan järkytetä talven heikentämiä yhdyskuntia liikaa liian aikaisin.



Kokeilu



Meitä hellitään.



Viihdyttävä arkistokuva tähän loppuun. Olisi komeaa jos tunnistaisin kuvassa esiintyvät lajit,
mutta koska en ole varma, en veikkaa. Hauska yksityiskohta tuossa oikeanpuoleisessa kukassa,
kaksi kimalaista ronklaa sitä samanaikaisesti.

-Päve

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Biotalous Bootcamp: kolmas päivä

Tänään taas bootcamppailtiin. Työpajan veti Oki Tåg yrityshautomo Spinnosta. Opittiin bisnesmalleista -hyvistä ja huonoista- sekä monenmoisista erilaisista ansaintalogiikkamalleista. Pölytyspalvelun ansaintalogiikka onkin mietityttänyt meitä ja suunnitelma muuttunut moneen kertaan, joten hyvä että päästiin taas härkkimään tuota ärsyttävästi heiluvaa hammasta. Ajatukset selkiytyivät ja Okin antama aika meidän tiimille oli antoisaa ja tarjosi jälleen uuden näkökulman ja toimintaehdotuksia. Antoisinta onkin kertoa pölytyspalvelun ideasta uusille tyypeille ja saada aina hieman erilainen näkökulma ja sillä lailla laajentaa sitä laatikkoa, jonne oma ajattelumme tuppaa väkisinkin rajoittumaan.

Bisnesmalli sisältää kaikessa yksinkertaisuudessaan vastaukset kysymyksiin: Mitä tarjotaan, kenelle tarjotaan ja miten tarjotaan. On myös hyvä tunnustaa raadollinen tosiasia, että vaikka hommat tuntuvat välillä hyvinkin selkeiltä, tulee niihin silti hyvin todennäköisesti muutoksia matkan varrella eikä omiin lempiajatuksiin kannata kiintyä liikaa. Homma jalostuu jatkuvasti ja hyvä niin.

Meille teroitettiin myös loppukäyttäjän sielunmaiseman ymmärtämisen tärkeyttä. Pölytyspalvelun tapauksessa loppukäyttäjät ovat mehitarhaaja ja kasvinviljelijä. Me ollaan alusta asti pyritty nöyränä tunnustamaan puutteemme, joista yksi olennaisimpia on varmasti kokemattomuus käytännön mehiläistarhauksesta. Ollaankin katsottu, että paras tapa ymmärtää mehiläistarhaajan ajattelua ja tarpeita on alkaa mehiläistarhaajiksi itse. Ei enempää, ei vähempää. Kaupallista omenatarhaa ei tässä kohtaa olla pykäämässä pystyyn, mutta ajateltiin kartuttaa ymmärrystä viljelijää kohtaan muilla keinoin.

Toinen painotettu pointti olikin validointi. Maailma on tuolla ulkona ja siitä on syytä ottaa selvää poistumalla poteroistamme. Seuraava askel onkin validoida meidän ideaa loppukäyttäjien keskuudessa. Keksittiin heti kärkeen kolme mainiota tahoa, joihin aiomme kutsua itsemme lähiaikoina kylään. Näistä tapaamisista kuulette myöhemmin lisää.

Päivän slogan: "Build, measure, learn".



Siitä se hahmottuu Lean canvasin pohjalta.

Asiakassegmentit. Mur.


Juhanilta saatiin hyvänkuulonen dokkarisuositus. Täytyy tsekata!


Mahdollisesti tuossakin päässä jotain ajatuksia pyörii.


Maskotti ja haliterapeutti Tinkillä oli tärkeä tehtävä pöydänalusmakoilijana.

-Päve


perjantai 8. huhtikuuta 2016

Biotalous Bootcamp: eka työpaja

Niin starttasi bootcampin toka päivä! Edessä oli ensimmäinen työpaja. Paneuduttiin ryhmissä oman idean taustalla olevaan ongelmaan, siihen liittyviin toimijoihin ja ratkaisuihin. Jo ennen tätä päivää meillä oli tiedossa ongelma ja ratkaisu, mutta pyrittiin laajentamaan ajatteluamme. Meidän tiimin paperi täyttyi hyvää vauhtia post-it -lapuista. Ongelmaksi valittiin pölyttäjien katoaminen, jonka seuraukset vietiin pitkälle käytäntöön.


"Matti-mansikanviljelijä, 20 ha, Suonenjoki. 
Mansikkasato jää vähäiseksi ja mansikoiden laatu on huono. 
Mansikoihin tulee harmaahometta. Jatkossa Matti viettää Mansikkakarnevaalit dokaten, koska mansikoita ei enää ole myytäväksi. Matti ei palkkaa sesonkityöntekijöitä kesäksi."

 
Matin ahdinko veti vakavaksi. 
Kuvannut Tyyra Linko / Helsinki Think Company
       
Alkujumppana fiilisteltiin vaahtokarkkihaastetta eli korkean tornin rakentamista spagetista ja vaahtokarkeista. Päivi rakensi toiseksi korkeimman tornin tiukassa kuuden minuutin aikarajassa, hurraa!


Seuraavaksi mietittiin tiimin osaamista ja arvoja valitun ongelman ratkaisemisen kannalta. Mulla ja Päivillä on paljon yhteistä osaamista ja jaetaan monet arvot. Pohdittiin, että tuskin oltaisiin yhdessä yritystä perustamassa, jos meillä olisi todella erilaiset arvot. Osaamisten summasta mietittiin, että meidän tiimissä olisi vielä tilaa etenkin koodausosaamiselle. Saa nähdä, josko tiimimme tästä vielä kasvaa.


Parasta työpajassa oli visioida täydellinen ratkaisu ryhmän idean taustalla olevaan ongelmaan. Tuli fiilis, että eiköhän tästä hyvä homma saada kaikista haasteista huolimatta! Lopuksi kukin tiimi esitteli miinutissa ideansa taustalla olevan ongelman, ratkaisun (mitä, miten, kenelle) ja miksi ratkaisu on ainutlaatuinen. Nopeaa ja tehokasta.


Biotalous Bootcampista blogataan Helsinki Think Companyn blogissa, mukana myös Pölytyspalvelutiimimme. Viikon päästä tehdään sinne vierailijapostaus Kolilta! Parhautta.

- Nora

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Biotalous Bootcamp: kick-off

Jes, tänne päästiin! Eilen oli kick-off Viikin kampuksella Helsinki Think Companyn tiloissa. Ideointiryhmiä osallistuu Biotalous Bootcampille seitsemän ja bootcamp kestää huhtikuun. Ryhmien ideat vaihtelivat välillä särkikalojen käytön tehostaminen - biotalousteknologian vienti Bangladeshiin. Huippumielenkiintoista ja porukka vaikutti kivalta! Oma ideamme on pölytyspalvelun nettisovellus, joka mätsää pölytystä tarjoavia mehiläistarhaajia ja pölytystä haluavia kasvinviljelijöitä.


Minä ja Päve happy face


 
Kick-offin puhujana oli Pasi Sorvisto Health Capital Helsingiltä. Aavistelin, että ekassa tapahtumassa olisi jonkinlainen aurinkojumala puhumassa, mutta Pasin ote startup-yrityksiin oli huomattavasti realistisempi. Käytiin läpi tilastoja siitä, miksi monet stratupit epäonnistuvat. Pasi puhui myös startupien menestystekijöistä. Päällimmäisenä mieleen jäi, että 1. tee jotain, mikä toimii ja 2. tee jotain, millä on merkitystä. Täysin tiede-/tutkimuspohjaiset startupit tuppaavat epäonnistumaan verrattuna niihin, joilla on ratkaisu selkeästi rajattuun ongelmaan. Käy järkeen. Pasi pitää blogia Kauppalehdessä, jään seuraamaan.


Tunnelmaa



Etukäteen osattiin odottaa bootcampilta tiivistä pitchauksen harjoittelua ja verkostoitumista. Projekti osoittautuikin huomattavasti monipuolisemmaksi sisältäen yhteistyötahoja esimerkiksi lakineuvontaan, koodaukseen ja mentorointiin liittyen, varsin tervetullutta meille! Lisäksi tehdään reissu Kolille, ulkoilmaihmisenä arvostan! Biotalous Bootcampia rahoittaa Health Capital Helsinki, Maaseutuverkosto ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Helsinki Think Company taasen on Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteisprojekti.


Hyvät safkat, kiiiitos!

- Nora