sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Mehiläisten lumityöt

Käytiin tsekkaamassa pörriäisten kuulumisia lokakuun puolivälissä aikomuksenamme antaa tarvittaessa lisäruokaa. Yllätys oli suuri, kun tyypit olivat jo menneet talvipalloon. Ne siis olivat muodostaneet kuningattaren ympärille tiiviin rykelmän, jotta lämpötalous pysyisi kunnossa. Talvipallossa mehiläiset värisevät lämmitystarpeen mukaan ja syövät varastoimaansa sokeria kennoista, mutta muu aktiivisuus on minimissä. Talvea vasten kuhnurit eli urosmehiläiset heitetään työläisten toimesta pihalle. Myös työläisiä kuolee talven mittaan ja mehiläispesän väkimäärä on silloin pienimmillään, sillä kuningatar ei muni talvella.


 Kuolleita mehiläisiä marraskuisella hangella


Pesissä kakut olivat onneksi pullollaan sokeria. Talveksi yhdistettiin muutamat pesät, joista ei löydetty emoa. Ilman emoa pesä kuolee talvella. Jos totta puhutaan, oli aikomuksenamme myös tiivistää kaikki pesät yhdelle puulaatikolle talveksi. Kaksi hieman aktiivisempaa  aggressiivisempaa pesää olivat saaneet päälleen emottomat pesät. Yritettiin ottaa päällimmäinen pesä pois, mutta tyypit olivat päättäneet, että talvipallolle täydellinen kohta on keskellä kahta pesää eli ikään kuin kahden pesän välissä. Sieltähän kaverit lennähtivät kiukkuisina katsomaan, kuka rikkoo talvipalloa. Ei muuta kun pesä kiinni ja toivotaan, että tyypit morjenstavat keväälläkin.


 Lokakuussa vielä vihersi, mutta pesän sisällä tiedettiin
talven lähestyvän

Päivi ja Suvi - lokakuussa pärjää vähemmälläkin 
suojapuvustuksella

Muutaman pesän ilmanvaihto oli heikolla tolalla. Kesä oli riittävän kuiva, eikä silloin millään pesällä ilmennyt ilmanvaihto-ongelmia. Kesällä mehiläiset myös pystyvät lisäämään ilmanvaihtoa tuulettamalla siivillään pesän lentoaukolla. Satoaikana mehiläiset lisäksi jakaantuvat tasaisemmin pitkin pesää ja osa porukasta lentää ulkona päivisin. Tilanne on siis hyvin erilainen kuin talvella tiiviissä talvipallossa. Siirrettiin pesät telineelle, jolloin ilmanvaihto pelittää hyvin pesän verkkopohjan ja lentoaukon kautta.


Lumi yllätti tällä viikolla mehiläiset ja meidät. Yhdeltä pesältä puuttui ilmanvaihtoa parantava lava altaan ja mietin jo, onkohan tullut lunta tupaan ja pesien lentoaukot tukkiutuneet lumesta. Joillekin pesille piti hieman tehdä lumitöitä, mutta tilanne oli kaiken kaikkiaan hyvä. Kaikkien pesien eteen lisättiin vanerilevyt, jotta lunta ei sada eteiseen. Viimeisille pesille laitettiin myös eriste- eli halltexlevyt kehien päällä olevien muovien ja katon väliin. Muovi on sitä varten, etteivät mehiläiset mutusta eristelevyä tai kittaa sitä kiinni pesään.

 Makita, jokaisen tarhaajan vakioystävä

Mistä tätä kamaa riittää?




 Kelpaa hymyillä - eka tarhausvuosi melkein paketissa!

-Nora

tiistai 1. marraskuuta 2016

Hyvää Suomesta

...meidän hunsku nimittäin!


Yrittäjien onnistumisen hetkiä!

Mehiläiset saatiin hengissä talviteloille ja hunajat purkitettua. Päätettiin hakea hunskulle Hyvää Suomesta -merkkiä, koska koettiin se kuluttajien hyvin tuntemaksi ja arvostetuksi alkuperämerkiksi. Päivi postitti hakulomakkeen ja yhden hunajapurkeistamme SML ry:lle tutkimuksia varten. Sitten jännättiin, onko meidän hunaja virallisesti laatuhunajaa.

Hyvää Suomesta -merkin käyttöoikeuden saa kotimainen hunaja, joka laadultaan ylittää kirkkaasti EU-neuvoston hunajadirektiivin 74/409/ETY vaatimukset ja lisäksi täyttää SML:n tiukemmat vaatimukset. Merkkiä haettaessa hunajanäytteestä tutkitaan siitepölykoostumus, jolla pystytään määrittämään, että kyseessä on 100 %:sesti suomalainen hunaja. Säilymisen kannalta keskeistä on hunajan kosteus, jonka tulee laatuhunajalla olla alle 19 % (EU-direktiivin vaatimus on alle 21 %). Kosteus mitataan refraktometrin avulla, joka määrittää liuosten taitekertoimia. Hunaja arvostellaan aistinvaraisesti sisältäen hajun, maun, koostumuksen, käsittelyn ja säilytyksen onnistumisen sekä pakkausmerkinnät. Laatuhunajana myytävää hunajaa ei myöskään saa iskukuumentaa juoksevaksi, vaan sen tulee olla kuumentamatonta. Tämä mitataan invertaasientsyymin pitoisuutena, sillä invertaasin pitoisuus laskee voimakkaan kuumennuksen seurauksena. Hunajan tuoreus selvitetään hydroksimetyylifurfuraalin eli hunajan sokerien hajoamistuotteen pitoisuutena. Laatuhunajan HMF-pitoisuus saa olla enintään 15 mg/kg, kun taas EU:n hunajadirektiivi sallii enimmäispitoisuudeksi 40 mg/kg.

Hyvää Suomesta -merkki on arvostetuin alkuperämerkki Brändien arvostus 2016 -tutkimuksen mukaan. Kaikkien Suomen brändien vertailussa se sijoittui kuudenneksi. Hienoa saada laatumerkki osaksi laatuhunskun tarinaa!

- Nora