sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Mehiläisiä, ihan helvetisti mehiläisiä

Haettiin lisää. 12 terhakkaa pesää. Nyt alkaa käydä työstä. Ainakin nämä kuskausreissut. Hakukeikka suuntautui Lavialle Mehiläistalolle. Työpäivän jälkeen asetuttiin Transittiin ja parannettiin siinä mennessämme maailmaa ainakin kunnes Noran piti nykästä pikku power napsit. Mehiläistalolla oli kyllä asialliset puitteet mehihommille. Meillä on tuohon vähän matkaa, jos nyt ikinä tavoitteena onkaan yli paria tuhatta pesää omistaa. Kuulostaa varsin työläältä. Pesät oli pakattu mallikelpoisesti meille valmiiksi. Ne olivat yhdellä osastolla ja katon tilalle oli niitattu propoliksenkeräinritilä. Siinä aukot ovat siis niin pieniä, etteivät työläisetkään mahdu ulostautumaan pesästä. Saatiin ostokset just eikä melkein Transittiin ja kotiappäin taidetiin lähteä vasta lähempänä iltakymmentä. Kiitos sumpeista ja höpinähetkestä!

Perillä hommaa riitti myös. Ei mennä yksityiskohtiin. Meitä vähän väsytti eikä siinä pimeässä päästy perehtymään uusien suojapukujen huppujen sulkemismekanismeihin riittävän huolellisesti. Seurauksena kaksi tyyppiä mun hupun sisällä. Kenkävalinta ei myöskään ollut optimaalinen, koska ajatus ei vaan kantanut kotoa lähtiessä niin pitkälle, että jokin pitkävartinen jalkinemalli (esim. saappaat perhana) olisi ollut taas pesillä omiaan. Vansin lenkkarit jalassa pimeähkössä sain kunnian ottaa kolmen piston verran reumalääkettä oikeaan nilkkaani. Tiedoksi, että mehiläismyrkyn sanotaan ehkäisevän ja lieventävän reuman oireita. Daiju kaupunkilainen kuittaa.

Pesät olivat totisesti täynnä porukkaa, mutta tuossa iltasella meillä oli vain kolmeen pesään uudet osastot valmiina, joten uusi pesäkäynti on hyvin pian tarpeen, jotta loputkin pesät saavat lisää elintilaa. Kun pesässä tulee ahdasta, yhdyskunta jakautuu ja puolet lähtee etsimään luvattua maata punaselle tuvalle ja perunamaalle. Niin sanotusti. Tällöin toki pykätään uusi emo vanhaan pesään jäävälle puoliskolle. Ilta oli pitkä ja piikikäs. Klo 3 päästiin nukkumaan ja 8:ksi töihin.

Erityiskiitos pallon parhaalle kuljettajalle, joka tekikin kertaheitolla ennätyksen matkustajamäärässä, jota on kerralla kustannut. Yhdessä pesässä asustaa helposti 10 000 pörisijää. 


Varjot piteni vaikka oltiin kohta vasta perillä Mehiläistalolla.

Nora sovittaa. 




Pesät on sidottu liinoilla, ettei matkan aikana tapahdu mitään katastrofia. Katot on nostettu syrjään. 



Kuvasssa pohja ja yksi pesäostasto ja päällimmäisenä propoliksen keräin.



Tuumin huoliryppy otsalla jotta tuleekohan mehiläisille liian kuuma.

Tauko.

Näillä hävyttömillä roskaeväillä jaksaa. 




Olen kyborgi. Huomaa valot vatsassa.




Pör.
-Päve

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti