Juokseminen härkäpapupellossa mehiläiset hiuksissa hulmuten oli vielä tuoreena mielessä suunnatessamme leuka rinnassa kohti uutta pesäkäyntiä. Vastoin kaikkia mehiläishoidon peruskurssin oppeja valitsimme sateen ja ukkosen rytmittämän päivän. Ennen pesäkäyntiä hain lisää vahapohjukkeita haluamattaan mentoriksemme joutuneelta Juhalta, jotta tyypit ryhtyisivät rakentamaan kakkuja ja keräämään hunajaa laiskottelun ja parveilun sijaan. Hieman kauhuissani kysyin Juhalta, mitä tyypit ajattelevat pesävierailusta näin sateella? No, mitä nyt itse kukin meinaa kun kaatosateessa viedään kodista katto, kyllähän se saattaa vituttaa. Ja niin se vitutti. Tyypit pöllysivät pesillä pistimet edellä, vaikka sade oli tauonnut. Varmuudeksi otettiin sateenvarjo mukaan tyyppejä ajatellen, mutta pesien hoitaminen on vaikeaa sateenvarjo kädessä. Kuinkakohan moni on pitänyt mehiläisille sateenvarjoa?
Kohta kukkii härkäpapu ja maitohorsma - molemmat meidän meheille tärkeitä
Päivi oli vahvistanut surullisen kuuluisat suojahatut ekstrakuminauhoilla sitten viime pesäkäynnin. Tämä ei lisännyt luottamustani suojahattua kohtaan ja katon menettämisestä suivaantuneet tyypit lisäsivät järkytystäni. Pisteet siis Päiville, joka hoiti tämän pesäkäynnin katsoessani turvallisen etäisyyden päästä tyyppien hyökkäilyä. Viime kerralla väliin jääneiden pesien sikiöalat sekoitettiin eli pesälaatikoiden sisällä olevat kakut/kehät järjestettiin uudestaan. Joka toinen kehä oli uusi vahapohjuke tai tyhjä rakennettu kakku, joka toinen taas sikiökakku. Aiemmin luultiin, että laatikon lisääminen tekee autuaaksi. Harhaluulo - mehiläiset ei välttämättä ota toista pesälaatikkoa käyttöön, ellei siellä ole sikiöitä. Tästä saattaa syntyä niille mielikuva, ettei pesässä olisi tilaa, vaikka sitä oikeasti olisikin. Siitähän se parveilu taas saa alkunsa.
Kehä vahapohjukkeella, tästä tyyppien on hyvä ruveta rakentamaan
Ei enää niin neitseelliset puvut
Sateisella pesäkäynnillä positiivista oli, että nyt meillä oli selvä toimintasuunnitelma ja oltiin kärryillä siitä, mitä tyypeille pitää tehdä. Oltiin kyselty toimintaohjeita mentorilta, katsottu muutama video YouTubesta ja luettu lisää laatikoiden lisäämisestä, parveilusta ja parveilun ehkäisystä. Kokonaisuudessaan onnistunut pesäkäynti, vaikkakin se taitaa jäädä viimeiseksi sadekelillä tehdyksi pesäkäynniksi.
Onnellinen ja helpottunut mehiläistarhaaja Päivi, kyl tää tästä!
-Nora
Suojapuvuista... Varmaan sama malli mikä itsellä. Kovikekaulus menee jotenkin hassusti, ja kuminaihan välistä pääsee jengiä tupaan.
VastaaPoistaHoidin homman asentamalla Muovisen L-listan puvun sisälle kuumailmapuhaltimen ja ruuvien avulla. Muodostuu eräänlainen kouru jota vasten kuminauha menee. Pitää kuin tauti, mutta hieman jäykkä pukea, ja vaatii pehmikkeet hartialihasten kohdalle.
Kiitos vinkistä! Väliaikaisesti ongelma on korjattu jesarilla, jota menee muutama kierros suojahatun ja kovikekauluksen yhtymäkohtaan. Jesariin voi onneksi aina luottaa. On pitänyt, mutta ei ole kovin käytännöllinen. Yritetään vielä parannella pukuja ompelemalla niihin vetoketjut.
Poista